Rannikon alueellinen puisto

Rannikon alueellinen puisto perustettiin 24. syyskuuta 1992, ja se ulottuu vanhasta Palangasta Klaipėdan laitamille. Yli puolet sen 5 865 hehtaarista on Itämerta, joten puisto suojelee myös sitä, mitä rannalta ei näe: rannikkovesiä, joissa allit talvehtivat ja joihin kylminä kuukausina kerääntyy yli 10 000 lintua.

‍

Maalla puisto suojelee harvinaista kivikkoista, jyrkänteiden reunustamaa rantaa, dyynejä ja dyyniniittyjä. Täällä kasvaa ahonoidanlukko, jota ei tavata missään muualla Liettuassa. Puistossa on havaittu noin 140 lintulajia.

‍

Vuodesta 2023 lähtien puistoa on hallinnoinut Vähä-Liettuan suojelualueiden hallinto. Puiston vanha verkkosivusto ei enää toimi, joten etsi ajantasaiset tiedot sivustoilta mlietuva.lrv.lt ja saugoma.lt.

Olando kepurė (”Hollantilaisen lakki”) on noin kilometrin pituinen Itämeren rantajyrkänne Karklėn ja Giruliain välissä, ja se syntyi 12–15 tuhatta vuotta sitten. Sen huippu on noin 24 metriä merenpinnan yläpuolella, ja rinne laskee 16–18 metriä rannalle. Pitkään se oli merenkulkijoiden maamerkki: merimerkkejä pystytettiin tänne 1800-luvun alussa, ja vuonna 1818 preussilainen insinööri C. Wutzke merkitsi nimen karttoihin ja purjehdusohjeisiin.

‍

Kukaan ei tiedä varmasti, mistä nimi tulee. Erään tarinan mukaan mäki näyttää mereltä katsottuna hollantilaistyyliseltä kalastajan lakilta. Toinen liittää sen 1500-luvun Klaipėdan hollantilaisiin uudisasukkaisiin. Oli miten oli, vuonna 2025 näköalatasanteen laskuri kirjasi 362 946 käyntiä, mikä tekee siitä puiston hallinnon vastuulla olevista kohteista vierailluimman.

‍

Aallot ja pohjavesi kuluttavat jyrkännettä taaksepäin noin 50 cm vuodessa. Ne ovat myös huuhtoneet esiin noin 23 000 vuotta vanhoja mammutinluita, ja kaksi näistä löydöistä on esillä Karklėn opastuskeskuksessa.

Karklė mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1253. 1800-luvun puolivälissä sen talot sijoitettiin niin, että jokaisesta pihasta oli oma tie merelle. Nykyään se on Liettuan mannerrannikon ainoa säilynyt kalastajakylä, jossa verkkoja käytetään yhä, ja joka vuosi siellä järjestetään turskan mukaan nimetty kalastajien juhla Menkinė. Myös meripihkaa pyydetään tällä rannikolla yhä: käsin, aalloista, pienillä haaveilla.

‍

Nemirseta on puiston pohjoispäässä, jo Palangan alueella. Saksaksi sitä kutsuttiin nimellä Nimmersatt, ja ensimmäiseen maailmansotaan asti se oli Saksan keisarikunnan pohjoisin kohta. Jäljellä ovat vanha meripelastusasema ja osittain raunioitunut Kurhaus, joka rakennettiin 1400-luvun krouvin paikalle. Nemirsetan dyynit ovat hotellia lähin villi luonto: noin 6 km pyörällä.

• Pyörällä. Rannikon pyörätie kulkee Palangasta Nemirsetan kautta Plazėn, Karklėn ja Olando kepurėn ohi Giruliaihin ja Klaipėdaan. Olando kepurėlle on noin 16 km, noin tunnin rauhallinen ajo. Vuonna 2025 pelkästään Karklėn ja Nemirsetan välisellä osuudella laskettiin lähes 150 000 pyöräilijän ohitusta.
• Autolla. Noin 18 km ja 22 min Olando kepurėn pysäköintialueelle, 16,5 km opastuskeskukseen. Pysäköintialueelta on noin 500 m kävellen näköalapaikalle.
• Bussilla. Palangasta ei kulje suoraa bussia Karklėen. Ota linja 31 Klaipėdan pysäkille ”Universiteto st.”, vaihda kaupunkibussiin nro 24 ja jää pois pysäkillä ”Olandų kepurės st.” tai ”Pajūrio regioninio parko lankytojų centro st.”. Tarkista aikataulut edellisenä päivänä: stops.lt.

• Pysäköinti. Olando kepurėn pysäköintialue on maksullinen ympäri vuoden, 8.00–20.00. Vuonna 2025 se maksoi 2,50 € tunnilta 1.5.–15.9. ja 1 € tunnilta muun vuoden. Karklėn Placio-kadun pysäköintialueet ovat maksullisia vain sesonkina. Täyssähköautot ja autot, joissa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, eivät maksa.
• Opastuskeskus on suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin. Sesongin ulkopuolella kannattaa soittaa etukäteen: +370 46 412 483.
• Plazėssa ei saa uida. Järvi on tiukasti suojellulla luonnonsuojelualueella, ja siitä voi nauttia vain lintujen tarkkailukojusta.
• Nuotiot ja teltat vain niille osoitetuilla paikoilla, kuten Kalotė-järven levähdysalueella. Asuntoautossa nukkuminen tai ruoanlaitto suojelualueella ei ole sallittua leirintäalueita lukuun ottamatta.
• Vierailijalippu on vapaaehtoinen: 1 € päivältä. Sillä tuetaan polkujen kunnossapitoa.